tiistai 20. elokuuta 2013


Kesä 2013


Kesätöissä Mielisholmilla Holmo Uppgårdin tilalla


Sain oppilaitoksen kautta kesätöitä Holmo Uppgårdin karjatilalta Paraisilta. Tilaa pitivät keskenään sisarukset Björn ja Kitty.
 
 
Hukkakauran poistamista.

Pääasiassa työkuvaan kuului laitumien kunnostusta ja hoitotyötä, sekä lehmien aamu- ja iltaruokinta. Muita töitä oli hukkakauran poistaminen, navetan kuivitus (siivous eli lannat pois ja kuiviketta tilalle), lehmien ajaminen laitumelta toiselle, vesisäiliöiden täyttämistä ja muuta kivaa.
 
Ennen.

Jälkeen.

 

 
Rehupaalien jakaminen.
 
Ruoka-aika.
 
Laitumilla olin siis pääasiassa korjaamassa sähköaitoja. Poistin hajonneet tolpat ja sähköeristimet ja korvasin ne uusilla. Iskin kaikki tolpat tiukemmin maahan, korjasin katkenneet langat ja kiristin ne tiukoiksi. Raivaushommissa käytössäni oli moottori- ja raivaussaha, mitkä valitettavasti tuntuivat jatkuvasti olevan korjauksen tarpeessa. Jotain hyvää siinäkin oli että tuli saatua hieman oppia konemekaniikasta Björnin toimesta.

 
Lehmät naapurin lammaslaitumella.

Korjattu aita.
 
Työn aikana pääsin käyttämään monia erilaisia työkoneita. Traktorien ja giantin (pienempi työkone) käyttö oli erityisen mieluisaa, sillä niissä pääsi käyttämään monenlaisia etukauhoja. Eikä minulla ole aikaisemmin ollut työkäytössä Audi A4:sta. Listaan kuuluu vielä syöttökone, minkä avulla jaettiin sonneille rehut.
 
Työkone.
 
Kesän hienoimpia hetkiä olivat lounastauot maastossa. Se on todella mukavaa, kun saa levähtää hetken työpäivän lomassa ja nauttia maisemista, ruuasta, säästä ja oikeastaan kaikesta. Totta kai sitä ehti kesän aikana syömään lounaan milloin missäkin.
 
Hupaisaa oli, kun hakkasin erään päivän ensimmäisiä tolppia paikoilleen. Yksi tolppa oli muita pidempi, minkä takia sen saaminen suoraksi oli vaikeampaa. Päätin iskeä sitä koko voimalla ja totta kai huitaisin ohi ja suoraan omaan jalkaani. Siinä hetken aikaa valiteltuani jatkoin kuitenkin aidan korjausta. Ehtisin korjaamaan sen puoleen väliin, kunnes aloin linkuttamaan ja lähes valmiiksi, kunnes kipu oli sitä luokkaa että hommat piti jättää kesken. Loppupäivä menikin sitten paikoillaan olemiseen. Pienikin liike teki hyvin kipeää ja varsinainen elämys tuli jo siinä vaiheessa, kun koetin ottaa saappaat pois jaloista. Seuraavana päivänä kuitenkin olin taas täysin toimintakuntoisena.
 
 
Ansa.
 
 
Yleensä lehmiä jää hyvin harvoin jumiin laitumilla, niin että ne eivät omin avuin enää pääse pois. Kesän aikana kävi kuitenkin että kolme lehmää oli jäänyt samaan aikaan jumiin samaan ojaan. Ojaa oli laajennettu aiemmin samana vuonna, mikä selittää juuttumisen. Siinä ensin kaivettiin käsillä mutaa ja savea lehmän ympäriltä pois, kiinnitettiin köysi sarvien ympärille ja traktorin avulla vedettiin ne yksitellen ylös. Neljän vuoden aikana oli yksi lehmä jäänyt jumiin ja kymmenen vuoden aikana yksi oli menehtynyt laitumelle. Nyt oli kolme jumissa, joista yksi menehtyi seuraavana päivänä.
 

Kesän vähiten mieluisin homma oli kaislikossa työskentely. Osa laitumien reuna-alueista kasvoi pitkää kaislikkoa, minkä seasta oli kaivettava sähkölangat ja löydettävä tolpat. Helteisinä päivinä ja muutaman kymmenen paarman jatkuvassa seurassa, työ ei juuri naurattanut.  Muutaman kerran löytyi tolppaan rakennettu ampiaispesä, minkä jälkeen sai ottaa hyvin nopeasti juoksuaskeleita toiseen suuntaan. Loppua kohden siihen kaislikkoonkin tottui ja aloin jo huolestuttavaa kyllä viihtyä siellä, kun lämpötila laski hieman ja paarmojakaan ei juuri enää ollut.

Lehmien lisäksi tilalla kasvatetaan ainoana Suomessa kuusipeuroja/täpläkauriita.

 

Kuusipeura.
 
 
Työsuhde-etuisuuksiin kuului majoitus, minkä ansiosta ehtisin tutustumaan iltaisin saareen. Vapaa-aika kului pitkälti lukemiseen, ammunnan harjoitteluun, lenkkeilyyn, mustikoiden poimimiseen ja uimiseen.

 
Iloinen vasikka laitumella.


Töiden lopulla Kitty järjesti grillijuhlat, minkä yhteydessä sovittiin työsuhteen jatkamisesta. Eli töitä riittää viikonloppuisin ja kiitokseksi sain vielä kassillisen tilan lihaa (sisä- ja ulkopaisti sekä paljon jauhelihaa).

Teksti ja kuvat: Timo Rinne YMPE12S

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti